Etukäteen tiedettiin pari faktaa: tulemme pelaamaan 80m2 pienemmällä kentällä kuin kotona, vastustajana oli sarjan jumbojoukkue sekä edellisestä meidän sarjapelissä oli aikaa kuukausi.
Asia mitä ei tiedetty: tuomarit, joiden linja? (Mikä?) oli varsin erikoinen eikä koko kuusikymmentä minuuttisen aikana tullut selvyyttä mikä oli kentällä sallittua, mikä oli rikettä. Mitä tästä saatiin? Varsin sekava salibandy-ottelu jonka pisteet lopulta vierailijat rutiinilla veivät.

Kerrataan hieman.
Ensimmäinen erä ja aloitus vihellyksestä lähtien näki että nyt oli vastustaja tosissaan hakemassa kauden ekaa voittoa varsinaisella peliajalla. O2 karvasi lyhyemmällä kentällä rohkeasti päädystä asti ja aiheutti vierasjoukkueelle ylimääräistä hätäilyä pallollisen peliin. Ensimmäinen erä meni aktiiviselle kotijoukkueelle 4-3, iskien joka tilanteessa palloon suora viivaisesti. Erän puhuttavin tapahtuma nähtiin kahdentoista minuutin aikana kun vastustaja ajoi maalille Nibacos-pakki perässään ja vastustajan polvi osui Ekiä päähän. Eki joutui erän lopuksi pukukoppiin elpymään,Sampo maaliin mutta suureksi hämmästykseksi tuomarit eivät mitään rikettä tilanteessa nähneet.

Toisessa erässä tilanteet kentällä alkoivat jo tasoittua, Nibacos alkoi saada pelin juonesta kiinni ja että ilman mustelmia ei pisteitä mukaan saada. Erän ylivoimat molemmat joukkueet käyttivät hyödykseen ja Lenni onnistui vielä erän loppupuolella rankkarissa siirtäen Nibacoksen 8-6 johdossa erätauolle.

Kolmannessa erässä kotijoukkue pääsi vielä maalin päähän, mutta sen jälkeen Nibacos sai jalan pois jarrulta ja alkoi tehtailemaan maaleja. Roope Nadasi sai hattutempun täyteen ja näytti muutenkin että fyysisessä väännössä poweria riittää. Erä päättyi lopulta 7-2 meille ja loppulukemat siten selvät 15-8. Taas hyvä muistutus että kärsivällisyys ja työnteko pitää kestää 60 minuuttia. Sunnuntaina jatketaan Happeen vieraana.