​Nibacos naiset- kasvun paikka

Nibacos naisten taustoille etsittiin kesäkuussa toiminnankehittäjää. Seuran tavoitteena oli, että naisten edustusjoukkueen toimintaa saataisiin monipuolisesti kehitettyä, kosa tämän katsotaan olevan elinehto niille tavoitteille, joita seurassa on naisten edustusjoukkueen suhteen.

Tuon etsinnän tuloksena tai muista syistä, naisten edustusjoukkueen toimihenkilöiden määrä moninkertaistui ja seuran tyttö- ja naispuolelle saatiin mukaan kaksi aivan uutta tulokasta, kun Teemu Petäjävuoresta tuli joukkueenjohtaja - tai GM - kuten hän itse itseään mieluiten tituleeraa ja Ari Teerikangas toi lisää vahvistusta valmennukseen.

Toimihenkilötehtävät ovat lähteneet vauhdilla eteenpäin, kun Teemu on tarttunut joukkueenjohdollisiin tehtäviin ja Ari on ottanut isoa vastuuta joukkueen valmennuksesta. Joukkueen valmennuksessa ovat myös Jarkko Kynnäs, Jani Rentola ja rahastonhoitajana Maarika Honkala - jotka kaikki ovat Nibacosväelle jo vähintäänkin tuttuja pitkän linjan toimihenkilöitä. Taustoilla on nyt siten moninkertainen määrä osaamista ja apua joukkueelle aiempaan verrattuna, eikä pelaajien tarvitse itse huolehtia näistä asioista.

Kyselimme nyt uusien tulokkaiden osalta hieman heidän taustoistaan sekä ajatuksista naissalibandyn tulevaisuudesta Kokkolassa. Tulevalla kaudella kuuma puheenaihe on ollut se, että 2 joukkuetta Kokkolasta ja yksi Kälviältä pelaavat samassa sarjassa. Sekä tähän liittyen kiivaat pelaajasiirrot, kun pelaajat ovat etsineet itselleen oikeaa joukkuetta ja joukkueet ovat pyrkineet saamaan kukin tietysti itselleen parhaan mahdollisen kokoonpanon. Harvoin on salibandya pelaavien perheenäitien puhelimet soineet näin kuumana, kun jokainen joukkue on varmasti pyrkinyt kertomaan, miksi juuri he sopisivat tiettyyn joukkueeseen. Nuorisollahan snäppi laulaa tunnetusti kuumana muutoinkin.

Nibacos koki myös joukkueena useita menetyksiä, joille osasyynä oli varmuudella kokoonapanoltaan nuortunut joukkue. Kuitenkin toimihenkilöpuoli tässä tilanteessa vahvistui, joten on syytä kysyä, miksi uudet tulokkaat seuran ulkopuolelta halusivat antaa ison osan vapaa-ajastaan juuri tälle joukkueelle ja seuralle.

Mikä on oma taustasi lajin parissa ja miksi tulit Nibacos naisten toimintaan mukaan?

Teemu: Ura salibandyn parissa alkoi 7 vuotta sitten oman tytön alettua pelaamaan Kälviän Tarmossa. 6 kautta olimme tyttöjoukkueena aluesarjaa pelaamassa Tarmona ja viime kaudeksi vaihdoimme joukkueen SC Kokkolan alaisuuteen ja pelasimme T18 valtakunnallista. Tulin seuraan vasta elokuussa samoihin aikoihin kuin Ari Teerikangas. Olin jo jäämässä pois ainakin kaudeksi toiminnasta, mutta kun tällainen hieno mahdollisuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä tyttösalibandyä Kokkolan/Keski-Pohjanmaan alueella tuli mahdolliseksi, niin siihen ei voinut olla tarttumatta.

Ari: Olen ollut naisten salibandyssa mukana jo 7 kautta. Ennen siirtymistä Nibacoksen naisten valmennukseen toimin SC Kokkolan naisten valmentajana, joten näkemystä alueen naissalibandysta on kertynyt. Kuudennen kauden jälkeen tuli tunne, että projekti on tullut päätökseen ja olisi aika etsiä uusia haasteita.

Millaiselta Nibacoksen tulevaisuus mielestäsi vaikuttaa?

Teemu: Jokainen seura isosta pieneen ovat tällä hetkellä koronan jäljiltä haastavissa tilanteissa. Pelaajamäärät ovat supistuneet valtavasti, mutta Nibacos on onnistunut pitämään hyvin kiinni junioripelaajistaan. Hyvää työtä pitää jatkaa ja löytää uusia keinoja tehdä lajista lasten/nuorten mielestä mielenkiintoinen ja harrastuksen pariin innostava laji jatkossakin.

Ari: Tulevaisuuden näkymät seuralla ovat hyvät. Seurassa on tehty erinomaista juniorityötä ja se antaa mahdollisuuden myös edustusjoukkueelle menestyä. Näen, että Nibacoksella on pitkällä tähtäimellä parhaat edellytykset pysyä korkeammalla sarjatasolla.

Millaiset tavoitteet ja pitkäntähtäimen suunnitelmat naisten edustusjoukkueella on seurassa?

Teemu: Kun seuralla on tyttöjoukkueet sekä T18 että T16 valtakunnallisissa sarjoissa, niin edustus joukkueen 2.divisioona tasolla pelaaminen on riittämätön. Nyt tämän kauden tavoite voi olla näin GM:n silmin vain ja ainoastaan nousukarsinnat ja sitä kautta joukkueen nouseminen ensi kaudeksi perustettavaan Suomisarjaan. Ja eihän tähän voi lopettaa, vaan tähdättävä siitäkin ylöspäin.

Ari: Naisten edustusjoukkueen pitäisi tavoitella paikkaa korkeammilta sarjatasoilta. En näe estettä, etteikö Nibacoksesta voisi tulla jopa liigajoukkue tulevaisuudessa. Hyvä juniorityö, laadukas pelaajarinki, aktiiviset taustajoukot ja motivoitunut valmennus mahdollistavat tason noston seuraavalle portaalle.

Millaisena näet naissalibandyn tilanteen Kokkolassa ja onko Kokkolassa edellytyksiä saada joukkueita ylemmälle sarjatasolle pysyvästi?

Teemu: Kokonaisuutena Kokkolan naissalibandyn tilanne kilpailullisesti huono. Liiton tekemien sarjanostojen takia olemme tilanteessa, että Kokkolassa on 3 joukkuetta 2.divisioonassa. Kahdella joukkueella näistä ei ole omaa junioritoimintaa ollenkaan. Itse näen että kilpailullisen, jatkuvan kehityksen ja toiminnan laadun ehtona on seuran oma pelaajapolku ihan T10 ikäluokasta ylöspäin. Nyt ollaan oikealla tiellä nostamassa Nibacos naisten puolella vetotöihin Kokkolan alueen nais-/tyttösalibandyn keulakuvana.

Ari: Naissalibandyn tilanne on tällä hetkellä Kokkolassa haastava. Kaupungissa kolme seuraa kilpailee samoista pelaajista ja lähialueen seurat haalivat vielä osan. Potentiaalia alueella on valtavasti ja naissalibandyä seurataan enemmän kuin useilla muilla paikkakunnilla. Alue tarvitsee ykkösseuran, joka pystyy menestymään kaudesta toiseen ja tämä on tällä alueella täysin mahdollista.

Mitkä ovat ne syyt, miksi juuri sinä haluat olla mukana viemässä naissalibandya Kokkolassa eteenpäin?

Teemu: Junioreille mahdollisuus harrastaa salibandya myös juniorivuosien jälkeen kilpailullisesti korkealla tasolla omassa kotikaupungissa.

Ari: Alueella on iso potentiaali ja aitoa kiinnostusta naissalibandyyn. Edellinen pesti SC Kokkolan valmentajana näytti, että myös tältä alueelta saadaan menestyvä joukkue. Tästä pestistä jäi vielä paljon kipinää ja tunne, että itselläkin on lajille vielä paljon annettavaa. Nousu korkeammalle sarjatasolle olisi tärkeää myös naissalibandyn näkyvyyden kannalta, sillä mediahuomio nousee myös sarjatason mukaan.

Millaisia haasteita näet naisten sarjatason nostamiseen alueella?

Teemu: Näen tämän enemmänkin mahdollisuutena kuin haasteena. Sarjatason nousemisen jälkeen on haasteena pysyä siellä korkealla. Tämä taas haastaa seuraa itseensä eli kuinka pitää oma juniorituotanto vahvana.

Ari: Jos seurassa tehdään määrätietoisesti töitä saman päämärän eteen, niin haasteet sarjatason nostamiseen pienenevät. Pysyminen korkeammilla sarjatasoilla edellyttää seuralta pitkäjänteistä työtä ja eri osa-alueiden toimimista seurassa/joukkueen ympärillä.

Nyt kun olette päässeet hieman jo uuteen seuraan ja joukkueeseen mukaan, kertokaahan, minkälainen on ensi kauden Nibacoksen naisten edustusjoukkue?

Teemu: Varmasti tulee olemaan nuorekas ja kokemusta joukkueeseen tuovat myös vähän vanhemmat pelaajat. Esimerkiksi viime kauden FBC Loiston liigajoukkueessa kaikki kenttäpelaajat olivat syntyneet 2000- luvulla. Nuorimmat pelaajat olivat 2005 syntyneitä. Olemme siis hyvällä polulla.

Ari: Hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Myös taustat toimii ja kokonaisuudesta voi syntyä jotain mahtavaa.

Kiitos haastattelusta pojat ja tekemisen meininkiä ensi kauteen!