Minna Seppänen ehdolla Salibandyliiton hallitukseen

Miksi olen ehdolla Salibandyliiton hallitukseen?

Salibandy on ollut osa minun ja perheeni elämää jo pitkään. Olen saanut nähdä lajia monesta näkökulmasta: äitinä, seuratoimijana, Nibacoksen puheenjohtajana sekä läheltä junioripolkua, valmennusta, edustusjoukkueita ja maajoukkuetoimintaa.

Puheenjohtajana olen saanut olla mukana Nibacoksen vahvassa kehityksessä, nyt jo seitsemättä kautta. Junioripelaajiemme määrä kasvoi 280 pelaajasta 335 pelaajaan kausien 2019–20 ja 2023–24 välillä, eli noin 20 prosenttia aikana, aikana jolloin junioripelaajien määrä valtakunnallisesti laski rajusti. Tänä päivänä seurassa jäseniä kaikiaan 662 henkilöä.

Kasvu näkyy myös siinä, miten salibandy näkyy ja kiinnostaa Kokkolassa. Olemme määrätietoisesti halunneet kehittää otteluista tapahtumia, jotka tavoittavat ihmisiä myös lajiyhteisömme ulkopuolelta. Sekä aikuisten, että junioreiden. Uudella Kokkola-areenalla ensimmäiset miesten edustusjoukkueen ottelumme keräsivät lähes 1 500 katsojaa.

Erityisen hieno osoitus salibandyn mahdollisuuksista oli Kokkolassa järjestetty miesten kolmen maan maaotteluturnaus lokakuussa. Kolmen päivän aikana ottelut keräsivät noin 4 400 katsojaa, ja Suomi–Ruotsi-ottelu pelattiin loppuunmyydylle katsomolle.

Minulle nämä kokemukset osoittavat, että salibandylla on paljon käyttämätöntä potentiaalia myös suuren yleisön tapahtumana.

Uskon kuitenkin, että saadakseen parhaan käsityksen todellisesta seura-arjesta sitä täytyy myös elää. On uskallettava työntää kädet saveen ja olla mukana toiminnan eri osa-alueilla.

Seurajohtaminen ei ole minulle vain kokouksia ja päätöksentekoa. Se tarkoittaa läsnäoloa, kuuntelemista ja sitä, että on helposti lähestyttävissä ja saatavilla pelaajille, vanhemmille, valmentajille, vapaaehtoisille ja muille seuratoimijoille. Kun tuntee arjen, ymmärtää paremmin myös sen, miten tehdyt päätökset lopulta vaikuttavat.

Salibandy on meillä aidosti koko perheen laji. Kaksi lapsistamme pelaa Inssi-Divarissa, yksi U17 SM-sarjassa ja yksi U15:n valtakunnallisella tasolla. Kaksi nuorinta ovat vasta junioripolkunsa alussa, U8 pojissa, ja toinen heistä pelaa tuoreessa U6-tyttöjoukkueessa. Näen erityisesti tyttöjen saamisessa lajin pariin jo nuorena valtavan mahdollisuuden. Pojille tämä tuntuu olevan luontevampaa.

Perheessämme salibandya eletään myös valmennuksen kautta. Mieheni on valmentanut eri juniori-ikäluokkia ja on mukana junioreiden maajoukkuetievalmennuksessa. Lisäksi olemme saaneet nähdä aivan läheltä, mihin suomalainen pelaajapolku parhaimmillaan voi johtaa: vuoden 2026 U19-naisten maailmanmestaruus tuli perheeseemme erityisen lähelle, sillä myös miniäehdokas oli mukana maailmanmestarijoukkueessa.

Näiden kokemusten kautta näkymäni salibandyyn ulottuu pienten junioreiden ensimmäisistä harjoituksista valtakunnallisiin sarjoihin, Inssi-Divariin, valmennukseen, maajoukkuetielle ja kansainväliselle huipulle sekä seurajohtamisesta tuhansien katsojien tapahtumien rakentamiseen.

Pidämme Nibacoksessa tärkeänä, että seuramme hallituksessa on osaamista ja näkökulmia toiminnan eri osa-alueilta. Koen, että sama monipuolisuus on tärkeää myös Salibandyliiton hallituksessa.

Salibandyn arki näyttää erilaiselta eri puolilla Suomea. Seurojen koko, olosuhteet, etäisyydet, resurssit ja mahdollisuudet vaihtelevat. Siksi päätöksenteossa tarvitaan mielestäni mahdollisimman laaja ymmärrys siitä, millaisessa ympäristössä seurat eri puolilla Suomea toimivat.

Haluan tuoda Kokkolasta ja Pohjanmaalta mukaan myös alueellisen näkökulman. Salibandyn pitää pystyä kasvamaan ja kehittymään koko Suomessa, ei vain siellä, missä toimintaympäristö, väestöpohja ja olosuhteet ovat jo valmiiksi vahvat.

Tämän kokonaisuuden haluan tuoda Salibandyliiton hallitukseen.

Haluan tuoda päätöksentekoon käytännön seura-arjen tuntemusta, juniorien ja perheiden näkökulmaa, ymmärrystä valmennuksesta ja pelaajapolusta, kokemusta kasvun ja tapahtumien rakentamisesta sekä alueellista näkemystä.

Uskon vahvoihin seuroihin, laadukkaaseen junioritoimintaan ja valmennukseen sekä rohkeuteen tehdä salibandysta entistä näkyvämpi ja kiinnostavampi laji. Haluan olla mukana rakentamassa toimintaympäristöä, jossa seurat voivat kasvaa, lapset ja nuoret haluavat pysyä mukana ja ottelutapahtumat kiinnostavat yhä suurempaa yleisöä.

Haluan myös, että seurakentän ääni kuuluu päätöksenteossa. Siksi myös liiton hallitustyössä pitää mielestäni olla läsnä, helposti lähestyttävissä ja valmis kuuntelemaan.

Salibandylla on valtavasti potentiaalia. Sen hyödyntämiseksi meidän pitää tuntea seura-arjen todellisuus, kuunnella kenttää ja uskaltaa välillä työntää kädet saveen.

Meidän pitää yhdessä uskaltaa tavoitella enemmän.